Pol-pol-politiikkaa!

Kevätkiireet ovat vallanneet aikatauluni ja kaikkia hienoja juttuja valuu läpi sormien. Kiireestä johtuen tähän väliin tulee tällainen pieni pirstaleinen postaus teemalla politiikka.

Kuvassa Kihlman, kuva täältä

Olen törmännyt jälleen kirjallisuushistorialliseen merkkiteokseen, jossa homoseksuaalisuus on vahvasti läsnä. Kyseessä on Christer Kihlmanin tunnustuskirja, pamflettimainen Ihminen, joka järkkyi. Teoksessa Kihlman tilittää alkoholismistaan, homoseksuaalisista taipumuksistaan ja epäonnistuneesta avioliitostaan kytkien nämä henkilökohtaisen elämänsä epäkohdat yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja politiikkaan. Tästä teoksesta en juurikaan perustanut, mutta ilmeisesti Kihlmanin muussa tuotannossa homoseksuaalisuus on myös vahvasti läsnä ja hetero- ja homoseksuaalisuuden välinen ristiriita on tuotannon keskeisiä juonteita. Eniten mietintää herätti se, että tämän päivän yhteiskunta (ja minäkin) on herkästi leimaamassa Kihlmania biseksuaaliksi, vaikka todellisuus tuskin on näin yksioikoinen. Hän ainakaan tietääkseni ei ole koskaan sanonut olevansa bisse ja puhuu homoseksuaalisista taipumuksistaan jotenkin erillään itsestään ja identeetistään. Identiteetin moninaisuus jaksaa aina ilahduttaa hämmästyttää, ehkäpä se saa tarttumaan Kihlmanin muihinkin teoksiin.

Viimeinen viikko ennen vaaleja on alkanut ja taisto on ollut hurjaa. Olen innolla ja ilolla seurannut keskusteluja, jotka tuntuvat kovin virkeiltä. Näitä vaaleja onkin luonnehdittu eläväisemmiksi kuin edellisiä. Luonnollisesti homot ovat olleet yksi kuumista perunoista, joskin monet ehdokkaat ovat jo lähes kieltäytyneet keskustelemasta sateenkaariväen asioista vetoamalla siihen, että tällä hetkellä on tärkeämpiäkin asioita. Näin voi olla, mutta ainakin minulle ihmisoikeudet nousevat tärkeimmäksi asiaksi politiikassa. Toki seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä tasa-arvo on vain yksi osa tätä suurta palettia. Huomenna on viimeinen ennakkoäänestyspäivä ennen sunnuntain varsinaista äänestyspäivää. Aina kannattaa äänestää, mutta varsinkin se kannattaa nyt! Vain äänestämällä voi vaikuttaa siihen mihin suuntaan Suomi suuntaa.

Ja tähän uutiseen haluaisin vain nopeasti kommentoida, että aiaiai, jos se olisikin noin helppoa, niin eiköhän me kaikki oltaisi jo käyty hoidot läpi. Pöyristyttävää on se, että tuosta puoskaroinnista lupaillaan KELA-korvauksia. Eli äänestämään, niin että saadaan sinne mäelle ihmisiä, jotka näkevät sen, että tällaiset asiat ovat oikeasti ongelmia.

P.s. Mielenkiitoisia kannatuspylväitä täällä.